Morjees, täällä kirjottaa 89-syntyny lukiopohjainen amisrenttu Hämeenlinnasta. Kolme vuotta lukiossa on siis tullu viihdyttyä ja kaikkien odotusten vastaisesti mä päädyin valitsemaan sen tien, mikä vie tonne rakennuspuolelle. Kuulemma valmiuksia, asennetta, tietoa ja taitoa olis löytyny myös AMK:hon, mutta mä nyt tein tälläsen ratkaisun ja sen kanssa elän.
Mä muutin elokuun alussa eräästä kaakkois-Suomen pienestä kunnasta "isoon ja pelottavaan" Hämeenlinnaan. Moni kysyy, että miks mä rakennusalaa niin pitkän matkan päähän lähdin opiskelemaan kun lähelläkin olis ollu siihen mahdollisuus, mutta syy on mulle itelleni aika selvä. Mä halusin vaan pois sieltä ja Hämeenlinna on riittävän kaukana sieltä, mistä mä lähdin ja tarpeeks lähellä sinne, mihin mä halusin. Eli nyt Suvi majailee neljän kämppiksen kanssa isossa kerrostalohuoneistossa keskellä Hämeenlinnaa. Eipä oo valittamista.
Mä oon aina ollu tosi poikatyttö ja se näkyy kyllä esim. pukeutumisessa ja asenteessa. Lyhyeksi leikatut tummanruskeat hiukset, poikien vaateosastolta metsästetyt farkut, löysähköt hupparit ja Jack&Jonesin t-paidat näkyy useimmiten mun päälläni. Joten ei kai ollu kovin yllättävää, että mä päädyin sitten opiskelemaan miehistä alaa?
Koulu alkoi siis mulla maanantaina, mutta siitä mä sitten kerronkin myöhemmin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti