Paniikki, käsite avaruudesta?

Ensinnäkin osanotot kaikille Kauhajoen tapausta koskeneille, toivottavasti emme enää ikinä joudu kokemaan tällaista missään.


Nyt koeviikon puolivälissä olen huomannut saman ilmiön lähes kaikissa kokeissa, paniikki puuttuu. Senhän voisi tietysti laskea hyväksi asiaksi, mutta lähinnä se huolestuttaa. Olen lukenut aivan liian vähän varmaan jokaiseen kokeeseen. Siltikään ei ole tullut paniikkia, olen ihan liian rauhallinen ja sekös pelottaa.

Aina ennen kun olen saanut koepaperin eteen on joko heti, tai myöhemmässä vaiheessa tuntunut siltä, etten osaa mitään. Siinä vaiheessa sitten yleensä selailen tehtäviä edes takaisin, etsien jotain johon osaaan hyvin vastata. Lopulta päädyn kuitenkin yleensä pakottamaan itseni tekemään tehtäviä siinä järjestyksessä kun ne tulevat ja näin olen saanut kasaan sen vaadittavan määrän.

Tällä koeviikolla en kyllä ole kertaakaan tehnyt noin. Matikankoetta edeltävänä iltana tiesin olevani huono ja etten osaisi. Se ei johtanut paniikkiin, vaan toivoon että koe kumminkin olisi helppo. Kokeessa tein tehtävät järjestyksessä ja vaikken kaikkia täydellisesti osannutkaan, ei paniikki edes käynyt mielessä. Yhden tehtävän jätin välistä, samoin kuin jokerin, mutta kaikki seitsemän vaadittavaa sain siis laskettua, vaihtelevalla menestyksellä. Ranskassa ja ruotsissa on nyt tullut keksittyä pari omaa sanaa, kirjoitettua omaa mielipidettä vastaan oleva teksti (sekun oli helpompi ilmaista) ja vedettyä suurin osa kieliopeista korvakuulolta (taktiikka joka toimii englannissa, mutta muihin kieliin en uskalla siinä luottaa). Kuitenkaan vaikkeivät sanastot olleet kummassakaan hallussa, ei ole paniikki iskenyt niissäkään.

Nyt siis tosiaankin pelkään kovaa iskua maanpinnalle. Luulen osanneeni tarpeeksi, että irtopisteillä saisin kohtalaisia numeroita. Kokeenpalautuksessa tulee varmasti parikin shokkia huonompaan suuntaan. Toivottavasti ei nyt sentään niin suuria, että joudun uusimaan mennä, oli se sitten hyväksytyssä tai hylätyssä. Ehkä shokeissa on kuitenkin se hyvä puoli, että seuraavalla koeviikolla tulee luettua paremmin.

lisäys. 2.10. Hihhei, tulihan se paniikki sieltä. Tarvittiin vain uskonnonkoe johon olin jopa kohtuullisen hyvin lukenut. Mutta nopeasti meni tuo myös ohi kun tartuin toimeen.

Koeviikko kolkuttaa

Vaikka Fame jo kirjoittikin omasta koeviikostaan, laitan nyt tähän vielä omastani. Meillä siis alkaa viikon päästä keskiviikkona ja päättyy seuraavana keskiviikkona, seitsemän päivää siis. Omaan koeviikkooni kuuluu viisi koetta, joista kolme kieliä (ena, raa & rub), matikka ja ussa. Koeviikon jälkeen teen vielä itsenäisten koepäivänä toisen englannin.

Mulla on nyt tosiaan ollut aika rento jakso, niin mietityttää että mitenhän mahdan jaksaa tsempata kokeissa. Läksyt olen kyllä nyt tunnollisesti tehnyt, joten niistä ei pitäisi olla huolta. Lähinnä nyt pitää kielistä lueskella sanoja ja kielioppia, matikasta tehdä tehtäviä ja ussasta sitten käydä ne kappaleet läpi. Kerrata periaatteessa, mutta myös opetella, koska vaikka olenkin tehnyt läksyt niin en välttämättä ihan niin hyvin että osaisin jo tarpeeksi.

Ykkösiä jännittää varmasti se ihan ensimmäinen koeviikko, niin laitan tähän vielä vähän näitä kokemuksia. Tosiaan kannattaa lukea. Ideaalista olisi hyvä lukusuunnitelma ja vain kertaus koeviikolla. Suunnitelma mulla ykkösellä oli, mutta en pysynyt siinä yhtään. Näkyi sitten tuloksissa, mutta kakkosjaksoon tsemppasin. Lukemisen lisäksi täytyy tosiaan koeviikollakin muistaa rentoutua. Aikaisin nukkumaan jne. Koeviikolla saa nukkuakin pidempään, ainakin meillä alkaa vasta 9.30. Kokeiden lisäksi meillä on valmistavat tunnit joko kokeen jälkeen tai sitten aamulla. Ne siis kuitenkin vapaaehtoisia. Yleensä olen mennyt melkein kaikkiin, joitakin poikkeuksia kun tuntuu ettei tarvitse.

Kokeeseen saa ainakin meillä ottaa syötävää. Omana suosituksena voisin sanoa, että kannattaa ainakin jotain juotavaa ottaa. Itse en ottaisi (tai otakaan) mitään kovin suurta, yleensä vaikkapa Dominoita. Mutta älkää ihmiset ottako mitään kauhean rapistelevia tai muuten äänekkäitä astioita, purkkeja, papereita, mitä vaan. Ne voi oikeasti häiritä jotakin, mua ainakin ärsyttää.

Hyvää koeviikon odotusta kaikille, joilla se on edessä!

Elinaikaa jäljellä: 1.5 viikkoa.

Ensimmäinen koeviikko häämöttää edessä. Tunnelmat ovat erittäin sekavat. Olen kuullut todella erilaisia mielipiteitä koeviikoista. Osan mielestä ne ovat kamalinta aikaa jaksosta, osan mielestä helpointa ja mukavinta. Uskon kuitenkin, että hyvällä valmistautumisella pystyn hallitsemaan tilanteen ja aikaa jää muuhunkin kuin lukemiseen. On mukavaa kun meillä ei ole muita tunteja niinä päivinä, vain 2 - 3 h koe ja sitten kotiin. Toisaalta koulupäivän jälkeen täytyy lukea seuraaviin kokeisiin, mutta ainakin itselläni tulee myös 2 päivää jolloin koetta ei ole. Mukava pieni hermoloma! Vain siis 1.5 viikkoa, että se "kamaluus" on täällä. Miten olen ajatellut valmistautua?

Itse päätin jo lukion alussa, että en lusmua koulussa, vaan opiskelen jakson aikana kunnolla, jotta en joudu panikoimaan sitten koeviikolla. Olen siis lukenut kappaleita koko jakson ajan, tosin nyt olen jäänyt hieman jälkeen tästä rytmistä, mutta viikonloppuina on aina helppoa ottaa kiinni, niin että on jälleen samassa kohdassa, kuin mitä tunneilla opiskellaan. Omaan valmistautumiseeni siis kuuluu tärkeänä osana kappaleiden luku ja läksyjen teko jo jakson aikana. Koeviikkoon mennessä olen siis lukenut kaikki kappaleet jo ainakin kerran ja ymmärtänyt asian ainakin joskus aikaisemmin. Mitään uutta ei siis tarvitse alkaa opetella vaan kaikki perustuu kertaamiseen.

Viikkoa ennen koetta selaan kirjan läpi, katson otsikot ja mietin mitä muistan aiheesta. Seuraavaksi alan lukea kappaleita läpi. Lähes jokaisessa aineessa on kappaleen jälkeen lyhennelmä kappaleen asioista ja / tai tehtäviä. Teen tehtävät mielessä ja luen lyhennelmän. Jos lyhennelmässä on jokin asia jota en mistanut / ymmärrä, luen koko kappaleen uudestaan. Jos aikaa on paljon voin myös kirjoittaa oman lyhennelmän aiheesta, jota kappale käsittelee ja ottaa ylös tärkeimmät asiat. Käyn näin läpi koko kirjan. Sitten luen vielä kerran selaten kirjan läpi ja käyn jälleen mahdollisesti tehtäviä läpi, siinä se. Poikkeuksena on esim. matematiikka, jossa luen teorian+ kaavat ja lasken satunnaisia tehtäviä, matematiikkaa kun voi oppia vain laskemalla.

Näin siis minä teen, ihmiset oppivat eritavoilla, tämä on vain minun tapani jolla voin olla varma, että olen oppinut. Enkä väitä, että tämä on ainoa oikea tyyli. En toki vielä tiedä kuinka hyvin tämä toimii lukiossa, osaanko löytää ne tärkeimmät asiat ym, mutta se selviää vasta koeviikon jälkeen :).

Muista myös rentoutua

Tänään vähän fiiliksiä yleisestä jaksamisesta. Opiskelijana kannattaa oikeasti välillä myös rentoutua. Laitan tähän nyt oman päivärytmini.

n. 7.00-8.30 herätys (tuo 7.00 kahdeksanaamuina, kasilta herään jos lähden lenkille kymmenenaamuina ja sen jälkeen jos en jaksa lenkkeillä)
7.30-9.15 aamiainen (riippuen siis päivästä)
(n.8.30-9.00 lenkki jos ehdin ja jaksan)
8.00 tai 9.30 lähtö kouluun ja koulu alkaa 8.15 tai 9.45
11.00-11.45 ruokailu
(13.15-14.30 ti ja to hyppytunti eli enkkua itsenäisesti)
16.00 (tai 13.00 pe) kotiin
n.16.10-? koiran kanssa ulos (ei joka päivä)
16-17.30?? (riippuu) läksyjä & jotain välipalaa
17.30-21 telkkaria, netissä (nyt kyllä vähennyksessä), ruoka, muuta randomia
21-21.30 jossain vaiheessa sänkyyn ja lukemaan (iltapala)
n.22 nukkumaan

Harkat sitten tulee välille 17-20, mutta nyt ei ole vielä ollut ihan vakioaikoja niin niitä ei nyt laskettu. Ja kavereita jos nään, niin on sitten tuossa 16-19 suunnilleen.

Olen vasta nyt huomannut, kuinka tärkeää rytmi on. Tällä hetkellä olen nettilakossa, mutta ajattelin lakonkin jälkeen vähentää mesettelyä ja yleistä netteilyä aika paljon entiseen. Ei sitä oikeasti tarvitse, nytkin olen selvinnyt pari viikkoa ihan hyvin. Ei mulla ole ollut sen tylsempää iltaisin, vaikka ennen luulinkin etten keksisi mitään tekemistä. Olen nähnyt kaveriakin nyt enemmän.

Nykyään mua väsyttää ihan älyttömästi. Vaikka tosiaan menen tuolloin kymmeneltä nukkumaan niin silti on kymmenenkin aamuina vaikeuksia herätä. No nyt olen kyllä tosiaan käynyt aamulenkeillä, mutta siltikin. Eli en ainakaan myöhemmin voisi mennä nukkumaan. Ja tykkään olla aamulla hidas niin en viitsi myöhästyttää heräämistäkään. Lenkeistä en luovu, en kumminkaan jaksa koulun jälkeen tai viikonloppuisin lähteä yksin (kaverin kanssa kyllä). Mutta nyt siis tavoitteena aina kymmenenaamuisin (ma, ti, to) käydä juoksemassa vähäsen. Tavoite tosin vaan ekan jakson, katsotaan sitten, jos vaikka kerran viikossa sen jälkeen jaksaisin. Nukkumista siis tosiaankin suosittelen. Koulussakin on paljon kivempaa kun ei koko ajan tarvitse valittaa väsymyksestä.

Nukkumisen lisäksi pitää muistaa myös syödä. Itselläni on nyt ollut hieman ongelmia sen kanssa, kun ei vaan ruoka maistu. Mutta nälkäisenäkin on tyhmää olla koulussa, ainakin omasta mielestäni. Ihan kauhea tunne oli eilenkin tunnilla, tosin silloin olin syönyt juuri vähän aikaa sitten, mutta siltikin.

Perustarpeiden lisäksi on myös hyvä vähän ulkoilla, tai harrastaa liikuntaa. Itselläni on treenit nyt kolme kertaa viikossa. Yritän kyllä mahdollisuuksien mukaan aloittaa tässä lähiaikoina myös jonkun uuden harrastuksen, mutta siitä sitten myöhemmin. Olen nyt myös valinnaisessa liikassa. Kyllä vain, minä, joka olen inhonnut liikkatunteja ekalta asti. Mutta lukiossa se vaan on niin eri asia. Kaikilla on jo omat lajit ja kaikki hyväksyvät sen, etteivät kaikki ole hyviä kaikessa. Paljon hauskempaa kuin peruskoulussa. Liikka on siis yksi päivän piristyksistä, vaikkakin se on kolme kertaa viikossa neljään, kolme tuntia, joita ei oikeasti tarvitsisi...

Koirankin kanssa olen nyt ollut pidemmillä lenkeillä, ja sen huomaa. Nykyään se tulee iloisesti juosten vastaan ovelle, kun ennen se tuli vain katsomaan, että jaksanko tänään lähteä. Muutos meidän suhteessakin on vaan niin kiva, eikä se nyt oikeasti ole paha käyttää pariakymmentä minuuttia päivässä ulkoiluun :)

Tästä piti kyllä tulla ihan erilainen teksti, mutta jouduin jatkamaan toisena päivänä, niin visioni vähän hämärtyi :) Hyvää syksyä vaan kaikille!